Mistä yinjooga ja tämä kurssi muodostuu?

  1. Yinjoogan perusajatukset, elementit ja anatominen näkökulma + harjoitus (vko 1)
  2. Perinteinen kiinalainen lääketiede + harjoitus (vko 2)
  3. Meditaatio ja mindfulness + harjoitus (vko 3)
  4. Taolainen filosofia ja joogafilosofia sekä kertaus + harjoitus (vko 4)

PÄIVÄ 1/4
Taustaa

Postmoderneihin joogasuuntauksiin (sis. muitakin kuin perinteisiä intialaisia elementtejä) luettavassa yinjoogassa yhdistyvät fyysinen asentoharjoitus (tunnettu pitkäkestoisista asennoista), perinteinen kiinalainen lääketiede, taolainen filsofia sekä meditaatio. Näin etenkin silloin, kun puhutaan yinjoogasta sellaisena, Paul Grilleyn 1980-luvun lopulla kehittämänä ei-dynaamisena joogaharjoituksena, kuin se nykyään eri puolilla maailmaa tunnetaan.

Huom. On olemassa myös paljon dynaamisempi ja akrobaattisempi yinjoogasuuntaus, jota yinjoogaamisen kantaisä ja Grilleyn taannoinen opettaja Paulie Zink yhä opettaa.

Omat opetukseni pohjautuvat Grilley sekä mm. hänen työnsä kenties merkittävimmän jatkajan ja kehittäjän, Kanadan Vancouverissa (ja internetissä) aktiivisesti yinjoogaopettajia kouluttavan ja yinjoogasta kirjoittavan Bernie Clarkin opetuksiin.

Yinjoogassa lempeiden asentojen lisäksi myös erilaiset hengitysharjoitukset ja -tekniikat (pranayama) ovat omassa tärkeässä roolissaan edistämässä mielen rentoutusta, hermoston palautumista, tietoisuuden ohjaamista ja elinvoiman lisäämistä sekä syventämässä ja pehmentämässä keho-mielen tuntemuksia. Etenkin mahdollisimman helppo, luonnollinen, rauhallinen ja tietoinen hengitys on harjoituksen kannalta avainasemassa.

Mitä on yinjooga?

  • Yinjooga on hermostoa rauhoittava meditatiivinen harjoitus, joka tapahtuu kehon liikkuvuutta ylläpitävissä tai edistävissä asennoissa. Asennoissa ollaan 2 – 10 minuuttia.
  • Harjoituksen tavoite ei ole saada kehoa taipumaan ääriasentoihin vaan poistaa elämistä haittaavia kiristyksiä – olivat nuo kireydet sitten kehossa tai mielessä.
  • Passiivisen rauhallisessa ja rentouttavan palauttavassa harjoituksessa pyritään maksimoimaan aina oleminen ja minimoimaan tekeminen. 

Perusteesejä:

  • Yinjooga on funktionaalinen, ei esteettinen harjoitus –> oleellista on se miltä asana tuntuu, ei se miltä se näyttää.
  • Yinjooga on keho-mielen harjoitus. Kehon kireyksistä osa on fyysistä ja osa psyykkistä. Jotkut jäykkyydet poistuvat venyttämällä, toiset taas rentoutumalla.
  • Asanaan menee aina ihminen, ei keho.
  • Yinjoogassa optimi ei ole milloinkaan sama kuin maksimi. Vähemmän on enemmän!
  • Älä vertaa itseäsi muihin, sillä jokainen keho on erilainen.
  • Opettele kunnioittamaan kehoasi. Älä käytä koskaan väkivaltaa tai pakottamista sitä kohtaan.
  • Etsi rajasi ja jää nojaamaan sitä vasten. Pyrkimättä sen yli tai läpi.
  • Yinjoogassa aika siirtää rajoja – lempeästi mutta  vääjäämättä. Aika on huomattavasti tärkeämpi tekijä yinjoogassa kuin intensiteetti.
  • Antaudu asanalle. Anna sen hoitaa tekeminen ja keskity itse tietoiseen olemiseen. 
  • Maksimoi aina oleminen ja minimoi tekeminen.
  • Yinjoogassa sinun ei tarvitse tavoitella mitään. Harjoituksessa on kyse vastaanottamiselle antautumisesta.
  • Säännöllinen harjoitus tuo tullessaan terveyttä, tyyneyttä ja tyytyväisyyttä.
  • Jokainen minuutti asanassa on erilainen. Ole tietoisesti kaiken aikaa läsnä, tarkkaile, tunne, kuuntele – ja tee tarvittaessa hienosäätöä.
  • Asana ei ole koskaan vankila – sen ovi on sinulle aina auki. Kulje siitä vapaasti sisään ja ulos aivan kuten tahdot. Et tarvitse kenenkään lupaa poistuaksesi asennosta.
  • Opi kuuntelemaan kehosi kuiskauksia, jotta sen ei tarvitse huutaa tullakseen huomioiduksi.
  • Kipu ei kuulu yinjoogaan. Kipu on kehon tapa sanoa, että vaihda asentoa.
  • Älä pakota itseäsi olemaan liikahtamatta vaan salli itsellesi se, ettei sinun tarvitse liikkua.
  • Anna hyvien asioiden tapahtua omalla painollaan. Ilman pakottamista tai kiirettä.
  • Kaikki tunteet ja tuntemukset kuuluvat yinjoogaan. Älä jää niiden vangiksi, äläkä usko aina omia ajatuksiasi. Mikään ei ole ikuista, eivät myöskään tunteesi tai tuntemuksesi.
  • Käytä aikaa hyvinvointisi ylläpitoon ja edistämiseen, jotta sinun ei tarvitsisi käyttää aikaa hyvinvointisi palauttamiseen.

Anatomiset kohdealueet:

  • Sidekudokset
  • Nivelet
  • Lihakset
  • Luusto
  • Hengityselimet
  • Sisäelimet ja ruoansulatus
  • Verenkierto
  • Lymfakierto
  • Hermosto

Ensimmäinen harjoitus:
– Risti-istunta
– Perhonen
– Kyykky
– Varvasvenytys
– Nilkkavenytys
– Eturiipunta (+ pohkeet)
– Puolisatula
– Happy Baby
– Banaani ja selän aukikierto x 2
– Savasana (loppurentoutus)

PÄIVÄ 2/4

PERINTEINEN KIINALAINEN LÄÄKETIEDE

  • TEORIA YINISTÄ & YANGISTA
    • Toista ei ole olemassa ilman toista – voima ja vastavoima – ikuinen liike.
      • Yö ja päivä
      • Kylmä ja kuuma
      • Feminiini ja maskuliini
      • Laskeva ja nouseva
      • Passiivinen ja aktiivinen
    • Yin on sisäänpäin kääntymistä, ei ulospäin kurottamista. Yin on vastaanottamista tavoittelemisen sijaan, antautumista kamppailun sijaan. 
  • VIIDEN ELEMENTIN TEORIA
    • Vesi, Puu, Tuli, Maa ja Metalli
  • MERIDIAANITEORIA
    • Munuainen & Virtsarakko (Vesi – Talvi)
      • Esimerkkiasento: Perhosen toukka ja Numero 4
        • Kehon takapuoli eli ns. takalinja.
    • Maksa & Sappi (Puu – Kevät)
      • Esimerkkiasento: Banaani ja Nukkuva perhonen
        • Kehon sivulinja (ns. lateraalinlinja) ja jalkojen sisäpuoli.
    • Sydän ja Ohutsuoli (Tuli – Kesä)
      • Esimerkkiasento: Kaatunut puu ja Neulansilmä
        • Kädet ja rintakehä.
    • Perna & Mahalaukku (Maa – Loppukesä)
      • Esimerkkiasento: Hylje ja Puolisatula
        • Kehon etupuoli eli ns. etulinja.
    • Keuhko & Paksusuoli (Metalli – Syksy)
      • Esimerkkiasento: Kotkan siivet
        • Kädet ja rintakehä.

Meridiaanien tehtävä on kiinalaisen teorian mukaan toimia kommunikaatiokanavina kehon osien välillä sekä kehon toimintojen säätely ja koordinointi. Jokaisella meridiaanilla on kuulemma suora yhteys mieleen ja tunne-elämään. Niiden sanotaan myös jakelevan kehon nesteitä (esim. Veri) sekä lämpöä ja suojelevan kehoa patogeeneilta eli sairauksia aiheuttavilta tekijöiltä. Meridiaaneja stimuloimalla pyritään varmistamaan, että Qi (tai Chi, energia) kulkee mahdollisimman vakaasti ja luonnollisesti. Tämä puolestaan saattaa tuoda tarvittavaa harmoniaa, jotta terveys säilyisi, immuunijärjestelmä toimisi ja kehon sekä mielen vaivat pysyisivät loitolla.

YINJOOGAN HYÖDYNTÄMINEN VAIVOJEN ITSEHOITOON
Tässä on lista erilaisista vaivoista, joihin voit totuttujen länsimaisen lääketieteen metodien ohella kokeilla vaihtoehtoista tai täydentävää itsehoitoa mainittujen asanoiden avulla. Kokeile, kuulostele ja käytä erilaisia lähestymistapoja löytääksesi sinua ja hyvinvointiasi parhaiten palvelevat menetelmät ja erilaisten keinojen yhdistelmät.

PÄÄNSÄRKY
○ Pääkipu liittyy usein joko heikkoon nestetasapainoon tai erilaisiin keho-mielen kireyksiin. Tilannetta saattavat helpottaa asanat, jotka kohdistuvat esimerkiksi Vesi- ja Maa-elementin puhdistaville, maadoittaville sekä aineenvaihduntaa ja nestekiertoa edistäville meridiaanikanaville. Seuraavia asanoita voit kokeilla helpottamaan särkyä:
■ Savasana
■ Perhonen
■ Perhosen toukka
■ Eturiipunta
■ Sulava sydän
■ Neulansilmä
■ Kotkan siivet

UNETTOMUUS
○ Jokaisen lempeän asanan avulla voit laskea stressihormonitasoja ja hengitellä itseäsi hiljalleen kohti unen eheyttävää satamaa. Perinteisen kiinalaisen näkemyksen mukaan Tuli-, Puu-, Vesi- ja Maa-elementtien epätasapainotilat ovat yhteydessä unettomuuteen. Nukkumisen haasteiden äärellä voit kokeilla, jos näistä asennoista löytyisi apua:
■ Lapsen asento
■ Banaani
■ Perhosen toukka
■ Selän kierto
■ Nukkuva perhonen
■ Sulava sydän

SELKÄKIPU
○ Vesi-elementin asanoiden pariin kannattaa kääntyä, kun alaselkä temppuilee. Kokeile ainakin näitä alaselkään vaikuttavia asanoita, kun tarvitset apua lannerangan oireiden helpottamiseen:
■ Kyykky
■ Eturiipunta
■ Sfinksi
■ Lapsen asento
■ Selän kierto
■ Numero neljä
■ Semi-supine

NISKA-HARTIASÄRKY
○ Kiinalaisen näkemyksen mukaan Puu- ja Metalli-elementit ovat yhteydessä niska-hartiaseudun ongelmiin. Lisäksi anatomisesti katsottuna jokainen hartiarenkaan liikkuvuutta parantava asana tekee hyvää alueen nestekierrolle ja maltillisesti tehtynä voi ainakin hetkellisesti parantaa tilannetta. Kokeile ainakin seuraavia asanoita:
■ Sulava sydän
■ Perhonen
■ Kaatunut puu
■ Kotkan siivet
■ Banaani
■ Sudenkorento
■ Eturiipunta

LEVOTTOMUUS
○ Oli levottomuus sitten stressin tai vaikka pelon aiheuttamaa, voi siihen saada apua yinjooga-asanoiden ääreltä. Salli itsellesi pysähtyminen ja ryhdy rauhallisesti hengittelemään näiden rauhoittavien ja kiinalaisen viisausperinteen mukaan pelkoa poistavien asentojen parissa. Pelko on etenkin Vesi-elementin tunnetila.
■ Perhosen toukka
■ Lapsen asento
■ Selän kierto
■ Meritähti

RUOANSULATUS
○ Ruoansulatusta voi edistää pienen vatsa-alueen paineen ja aineenvaihdunnan kiihdyttämisen avulla. Lisäksi Maa-elementtiin liittyvän Perna-Mahalaukku -meridiaaniparin stimuloinnin katsotaan auttavan ruoansulatusta, joten anna näille asanoille mahdollisuus:
■ Tuettu silta
■ Selän kierto
■ Lapsen asento
■ Puolisatula

Toinen harjoitus:
– Risti-istunta (niskavenytykset)
– Perhosen toukka (Vesi)
– Kyykky ylävartalovariaatioilla (Vesi ja Tuli)
– Lohikäärme ja Kaatunut puu x 2 (Tuli)
– Sfinksi (Maa)
– Lapsen asento (Maa)
– Kotkan siivet (Metalli)
– Suljettu selän kierto x 2 (Vesi)
– Savasana

PÄIVÄ 3/4

Meditaatiivinen yinjooga ja mielen hyvinvointi

Mitä on meditaatio?

  • “Henkistä harjoitusta”, “mielen hallintaa”, “keskittymistä”…. Ja vaikka mitä!
  • Oma näkemys: Erilaisia mielen suuntaan kohdistuvia tekniikoita ja harjoituksia, joiden tavoitteena on saada ajatusten virtaa hiljenemään sekä edistää tunteiden hallintaa ja ymmärrystä sekä venyttää luovuutta ja levollisuutta ruokkivaa tilaa ajatusten väliin. Eriyttää minää omista tunteista ja ajatuksista: et ole sama kuin ajatuksesi ja tunteesi.

Mikä on mieli?

  • “Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät. Filosofisena käsitteenä mielellä viitataan useimmiten ajattelun käsitteellisiin toimintoihin, joista muodostuu tietoisuus.” (Wikipedia)
  • “Ihmisen mieli on hyvin monimutkainen, eikä kukaan osaa tarkkaan kertoa, mikä se on ja mistä se syntyy.” (HUS/Mielenterveystalo)

Meditaation kaksi lähestymistapaa (jotka eivät sulje toisiaan pois!):

  • Mielen suuntaaminen eli keskittyminen (fokusointi) Yang
  • Mielen tyhjentäminen eli tarkkailu. Yin

Meditaatio on joogaperinteessä vähintään yhtä olennainen osa kuin esim. asanaharjoitus

  • Lue: Patanjalin joogasutra (myös Paul Grilley: a Yogi’s Guide to Chakra Meditation)

Meditaatio ja yinjooga

  • Yinjooga luo erinomaiset puitteet meditatiivisen tilan vastaanottamiselle sekä erilaisille meditaatioharjoituksille. Asennossa ei harjoiteta pelkästään kehoa vaan myös mielen harjoituksille on sijansa.

Meditaatio ja mindfulness

  • Timo Klemola: Ikkunavertaus (lukuvinkki: Klemola: Mindfulness, tietoisuuden harjoittamisen taito).

Meditaation hyödyt:

  • Tutkittu paljon 1960-luvulta asti ja havaittu, että hyötyjä tulee esiin jo parin viikon ajanjaksolla seuraaviin vaivoihin:
    • Krooninen kipu (kokemus kivusta!)
    • Ahdistus ja masennus
    • Stressi
    • Alhainen immuniteettitaso
    • ADHD ja muut keskittymisvaikeudet
    • PLUSSAA: Lisääntynyt läsnäolo, alentunut verenpaine, alentunut stressihormonitaso, lisääntynyt myötätunto (itseä ja muita kohtaan)…

Meditaatiotekniikoita on lukemattomia

  • Esim. Zazen, mantra-meditaatio, vipassana ja kehomeditaatio (tuttu mindfulnessista). 
  • Hengitystekniikan (pranayama) ja meditaatiotekniikan ero?

Meditatiivinen yinjooga Patanjalin kahdeksan vaiheen mukaisesti:

  1. Yama – toiminta muita ihmisiä kohtaan (esim. rehellisyys ja väkivallattomuus)
  2. Niyama – toiminta itseä kohtaan (esim. itsehillintä ja siisteys)
  3. Asana – vakaa ja miellyttävä asento, fyysinen harjoitus
  4. Pranayama – hengityksen säätely ja pranan hallinta & ohjailu
  5. Pratyahara – huomion kääntäminen sisäänpäin ja aistitoimintojen hallinta
  6. Dharana – mielen suuntaus ja keskittyminen
  7. Dhyana – sisäisten tuntemusten tarkkailu ja syvä mietiskelyyn uppoutuminen
  8. Samadhi – tietoisuudessa lepääminen ja identiteetin muutos (monta tasoa!)

Mielenrauhaa yinjoogalla

Yinjoogaharjoitus luo hyvät olosuhteet meditaatiotilan spontaanille syntymiselle eli mielen tyyntymiselle ja avautumiselle vastaanottamisen tilaan. Rauhallisen asanaharjoituksen aikana syntyy sisäinen hiljaisuus, mikä poistaa stressiä, elvyttää mieltä ja luo hedelmällisen maaperän ajatuksien väliin hiljentymiselle – sekä myös täysin uusille ajatuksille. Meditaatio on mielen tyhjentämisen, eheyttämisen ja hallinnan harjoitus. Tätä samaa voi harjoittaa myös yinjoogassa.

Mindfulness ja yinjooga

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) on puolestaan enemmän tapa elää, päätös elämisestä tässä hetkessä. Se on läsnäoloa omassa kehossaan, omassa hengityksessään ja siinä, mitä kulloinkin on tekemässä sekä kokemassa. Tämän kaiken tapahtuessa hyväksyvästi (esimerkiksi yinjoogaharjoituksessa), ilman pakottavaa tarvetta muuttaa asioita reaktiivisesti, olemme todellisen hyväksyvän tietoisen läsnäolon äärellä. Joskus se on helppoa, joskus lähes mahdotonta. Aina siihen kuitenkin kannattaa pyrkiä jo oman hyvinvointinsa vuoksi. Ilman tietoista läsnäoloa yinjoogaharjoituskin jää pelkäksi kehon venyttelyksi. 

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon ja meditaation säännöllinen harjoittaminen selkeyttävät mieltä, rentouttavat kehoa ja parantavat terveyttä sekä hyvinvointia. Meditointi helpottaa tutkitusti myös stressaavien tilanteiden hallintaa – ja stressistä (kortisoli & adrenaliini) irti päästämistä, kun tilanne on ohi. Se myös vähentää kivun kokemusta, ahdistusta, edesauttaa muistia, immuunijärjestelmää, ruoansulatusta sekä keskittymiskykyä, vähentää kehon tulehdustiloja ja helpottaa univaikeuksia. Näitä asioita on tutkittu jo vuosikymmeniä yliopistoissa ympäri maailman ja yli 3 000 tutkimuksen pohjalta kaikki edellä mainitut asiat on voitu myös tieteellisesti todistaa. Sen vuoksi esimerkiksi Jon Kabat-Zinnin aikoinaan Massachusettsin yliopistossa kehittämää, buddhalaisuudesta ammentavaa, mindfulness-metodia käytetään menestyksekkäästi myös masennuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä kroonisten kipupotilaiden tilanteen helpottamiseen.

Asioiden tiedostaminen, oli kyseessä sitten oma hengitys, oma tunnetila tai kehon kireys, on läsnäoloa hetkessä, mikä vapauttaa aivoja menneiden vatvomiselta (masennuksen juurisyy) ja tulevista asioista huolestumiselta (ahdistuksen siemen). Tätä kaikkea tuetaan mindfulnessin harjoittamisessa esimerkiksi meditaatiolla. Etenkin kehomeditaatio on itselläni ollut jo vuosikymmenen keskeisimpiä palikoita mindfulness-työkalupakkini sisällössä. Lisäksi yksinkertaiset hengitysharjoitukset kuuluvat tietoisen läsnäolon perusmetodeihin. Sekä kehomeditaatio että hengitysharjoitukset ovat myös osa jokaista kokonaisvaltaista yinjoogaharjoitusta.

Säännöllinen harjoittelu johtaa hyviin tuloksiin

Kaikki edellä listatut hyödyt pätevät täysin siis myös yinjoogaan. Se onkin tavallaan yksi mindfulnessin ilmentymä ja jokainen yinharjoitus on oma läsnäoloharjoituksensa ja sisältää paljon meditaativista olemista, kun asanat ovat aina omia minimeditaatiohetkiään. Yinjooga onkin meditoimista useassa eri asennossa. 

Mindfulnessissa ja yinjoogassa pätevät molemmissa myös sama lainalalaisuus – ainoastaa säännöllinen harjoitus tuo mukanaan konkreettiset ja kokonaisvaltaiset kehon sekä mielen hyödyt. 

HARJOITUS:
1) Risti-istunta
2) Puoliperhonen x 2
3) Sudenkorento
4) Lepäävä perhonen
5) Tuulilasinpyyhkijät (sis. meditatiivinen liike)
6) Numero 4 + kiertovariaatio
7) Sateenkaari
8) Happy Baby
9) Savasana

PÄIVÄ 4/4

KERTAUSTA JA TAOLAISTA FILOSOFIAA

“Sanani ovat perin helpot ymmärtää, ja perin helpot toteuttaa,
silti taivaan alla niitä kukaan ei kykene ymmärtämään eikä toteuttamaan.”

Laotse (Tao Te Ching, kääntänyt TaoLin, Arktinen Banaani, 2018)

Taolainen filosofia ( tao l. tie) kulkee käsi kädessä perinteisen kiinalaisen lääketieteen kanssa ja esimerkiksi tärkeintä kiinalaista lääketieteellistä teosta, Suwenia, pidetään samalla myös yhtenä taolaisen filosofian merkkiteoksena ja pääoppikirjana. Taolaisen filosofian ytimessä on hiljaisuus. Heti kun Taosta puhutaan tai sitä yritetään selittää, se loittonee.

Itselleni merkittävin kirja niin yinjoogan kuin taolaisen filosofian kannalta on ollut aina Tao Te Ching. Tuo pieni mutta suuri klassikkoteos kuvaa minimalistisen ytimekkäästi sitä maailman alati virtaavaa ja muuttuvaa olomuotoa, jota pyrin omassa opetuksessani tuomaan hienovaraisesti esiin. Yli sadalle kielelle käännetty Tao Te Ching on taolaisen filosofian suurimman ajattelijan, Laotsen (suom. Vanha mestari) kirjoittamaksi väitetty hieno kokoelma kyseisen filosofian merkittävimpiä säkeitä. Laotsen ajatuksiin pohjautuu myös taolaisuus uskontona. Tuo uskontosuuntaus on syntynyt vasta myöhemmin, eikä se liity millään tavalla uskonto- ja kilpailuvapaaseen yinjoogaan. Tao Te Chingistä löytyy useita suomennoksia, joista eniten olen tällä hetkellä viehtynyt TaoLin tuoreeseen, vuoden 2018 käännökseen (myös Pertti Niemisen suomennos on upea).

Elä kuten harjoitat – harjoita kuten elät
Lempeä vahvuus, vääjäämätön virtaus, rauhallinen vakaus, pehmeä lujuus, rauhaisa kanssakäyminen, pidättyvä kilvoittelemattomuus, kaiken haluamattomuus, hiljainen viisaus, pysyvä muutos sekä tyyni hyväksyvyys. Nämä kaikki määrittävät mielestäni kauniisti niin taolaisen filosofian kuin yinjoogan perimmäisen ajatuksen. Näiden kautta on hyvä elää ja tehdä omaa joogaharjoitustaan. Niiden kautta toimittaessa harjoituksesta muotoutuu turvallista, nautinnollista ja monin tavoin palkitsevaa.

“Tyyneys voittaa kiihkeyden,
kylmyys voittaa kuumuuden,
kirkas tyyneys on taivaan mitta.”

Historia: Syntyi karkeasti n. 1 000 eaa. Pohjana mm. kiinalainen luonnonmystiikka ja shamanismi, jota kautta joissain lähteissä sanotaan taolaisuuden olevan jopa 5 000 vuotta vanhaa.
● Yksi Kiinan kolmesta pääuskonnosta (filosofia vs. uskonto = veteen piirretty viiva)
○ Kungfutselaisuus, taolaisuus (20 – 50 000 000) j a buddhalaisuus.
○ Keltainen keisari, Huang-Di (noin 2500 eaa.)
● Pääteokset kirjoitettu ennen ajanlaskumme alkua (n. 500-100 eaa.)
○ Laotse: Tao Te Ching (Monta suomennosta ja onkin Raamatun jälkeen eniten länsimaisille kielille käännetty teos)
○ Zhuangzi (tai esim. Chuang Tzu) ja Lieh Tzu

Yin & yang

Ying-yang -symboli eli Taijitu.
● Mikään ei ole mustavalkoista vaan jatkuvaa tasapainoa näiden välillä (“kaiken keskellä on Tao”). Mikään ei ole pelkästään yhtä, ei hyvää tai pahaa, vaan kaikessa on aina mukana voima ja vastavoima – harmaan kaikki sävyt.
● Pilkut symbolissa on nimetty mm. sokeiksi kohdiksi (eng. “blind spots”), jotta muistuttaisivat mielen rajallisuudesta.

Filosofia arvostaa luonnonmukaisuutta (esim. joen virtaus ja veden sopeutuminen muotoon), moniarvoisuutta, harmonista tasapainoa, kohtuutta, vaatimattomuutta…
“Wu-wei” = ei-tekeminen (ei päämääriä, ei tavoitteita -> heittäytyminen ja luotto)
● “Su-wei” = vaivaton toiminta
● “Kolme aarretta”
○ Myötätunto, säästäväisyys ja nöyryys
● “Liian tiukat säännöt tukahduttavat kehittymisen”
○ Kehittymisen tasot: Moraalinen, hengellinen ja tiedollinen
● Pitkäikäisyys ja kuolemattomuus – kehon harjoitukset ja mietiskely
● Kymmenen kohdan lista:
○ Kunnioita elämää
○ Ole nöyrä
○ Ole vaatimaton
○ Pidättäydy varastamisesta
○ Vaali sukupuolista siveyttä
○ Älä ylpeile
○ Älä j uorua
○ Älä halveksi muita
○ Älä tee pahoja tekoja (lyhentää elämää!)
○ Pysy kohtuudessa
● Taiji, Fengshui, Qi/Chi, viiden elementin teoria ja kiinalainen lääketiede (mm. akupunktio) ovat länsimaissakin tuttuja taolaisuuden ilmenemismuotoja.

ASANAKERTAUS (sis. anatominen pääkohdealue):

  1. Banaani (mm. kyljet)
  2. Apana (mm. selän pyöristys)
  3. Selän aukikierto (selän liikkuvuus ja rintakehä)
  4. Suljettu selän kierto (selän ja lantion liikkuvuus)
  5. Happy Baby (jalat ja lonkat)
  6. Varvasvenytys (varpaat ja jalkapohja)
  7. Nilkkavenytys (nilkat)
  8. Kyykky (nilkat, lonkat, nivuset ja alaselkä)
  9. Eturiipunta (koko takalinja)
  10. Perhonen (selkä, lonkat, sisäreidet ja pakarat)
  11. Perhosen toukka (koko takalinja)
  12. Sudenkorento (selkä ja nivuset)
  13. Pikku-banaani (kyljet)
  14. Numero neljä (lonkat, pakarat ja ulkoreidet)
  15. Kotkan siivet (lonkat, selkä, rintakehä ja olkapäät)
  16. Savasana (keho ja mieli)
  17. Tuettu silta (selkä ja hartiat)
  18. Meritähti (keho ja mieli)
  19. Nukkuva perhonen (lonkat ja olkapäät)
  20. Kaatunut puu (olkapäät)
  21. Hylje (etulinja)
  22. Sfinksi (etulinja ja alaselkä)
  23. Puolisatula (etureidet)
  24. Lapsen asento (selkä)
  25. Lohikäärme (lonkan koukistajat, etulinja ja lantio)
    26. Sateenkaari

HYVÄN HARJOITUKSEN PERUSPERIAATTEITA
– Lyhytkin harjoitus on parempi kuin ei tekisi mitään. Vartissa saa aikaan jo hyvän yinjoogaharjoituksen.
– Tee mieluummin kaksi asentoa rauhassa kuin monta asentoa hosuen.
– Muista liike ja vastaliike. Muista asento ja lepo.
– Hyvässä harjoituksessa selkäranka saa vähintään eteen- ja taaksetaivutuksen, mieluiten myös sivutaivutukset (eli lateraalifleksiot) ja kierrot (eli rotaatiot).
– Yinjooga ei ole vain kehon venyttelyä, joten muista keskittymisen ja rauhoittumisen merkitys hyvinvoinnille.

HALUATKO OPPIA LISÄÄ?
Tilaa Total Yin -kirja, varaa paikkasi yinjoogaharjoitukseen tai hanki yinjoogavideoita kotikäyttöön. Kaikki tämä suoraan verkkokaupastani osoitteesta: www.shop.jounihallikainen.fi.

VIIMEINEN (JA PISIN) HARJOITUS:
1) Selinmakuu (l. Savasana)
2) Tuettu silta
3) Numero 4 + twist
4) Perhonen
5) Kyykky
6) Lohikäärme ja Kaatunut puu (jos ehdimme?)
7) Lapsen asento
8) Eturiipunta
9) Kotkan siivet
10) Happy Baby
11) Banaani
12) Aukikierto
13) Savasana

SAA JAKAA!
Kategoriat: Joogablogi

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder