Mitä on yinjooga?

Yinjooga pohjautuu ikivanhoihin kiinalaisiin liikeharjoituksiin, perinteisen kiinalaisen lääketieteen oppeihin, taolaiseen filosofiaan sekä moderneihin länsimaisiin anatomia-, faskia- ja mindfulness-teorioihin. Sen taustalla on myös ikiaikainen totuus siitä, että kaikilla asioilla on kaksi puolta – Yin ja Yang – yö ja päivä, hyvä ja paha, kylmä ja kuuma sekä musta ja valkoinen. Aivan kuten keho kaipaa liikettä, kaipaa se myös lepoa ja mieli kaipaa haasteita, mutta myös palauttavia rentoutushetkiä.

Pohjimmiltaan yinjooga on kuitenkin hyvin perinteistä joogaa, vaikkakin ryyditettynä voimakkain kiinalaisin maustein. Rohkenen jopa väittää, että se dynaaminen jooga, mitä länsimaisilla saleilla on viimeiset vuosikymmenet tahkottu, on itse asiassa kauempana alkuperäisestä ja perinteisestä joogasta, kuin yinjooga. Yinjooga on siis eräällä tavalla askel kohti joogan juuria ja paluuta ajassa taaksepäin. Se on luonnollinen vastavoima aina vain hektisemmäksi menevälle maailmalle – ja aina
vaan fyysisemmäksi menevälle joogaharjoitukselle.

Miksi yinjooga edistää hyvinvointia?

Yinjoogassa pyritään pitkäkestoisilla asanoilla (l. asento) elvyttämään kehon luontaisia liikeratoja. Harjoituksessa pyritään pehmeällä ja silti sitkeän määrätietoisella tavalla viemään nivelten liikkuvuus sille tasolle, jolla ne olivat silloin, kun olimme vielä nuoria ja vetreitä. Tämä on yksi syvävenyttävän yinjoogan perusajatuksia ja harjoituksen anatomisia päätavoitteita ja siksi harjoitus kohdistuu lihasten lisäksi niveliin, jänteisiin, sidekudoksiin ja luihin. Lisäksi yinjoogaharjoitus parantaa kehon nestekiertoa, rentouttaa mieltä ja suo elintärkeitä, akkuja lataavia hengähdyshetkiä arjen kiireiden keskelle.

Miten muodostetaan hyvä yinjoogaharjoitus?

Keskimäärin yinjoogan asanat kestävät kahdesta viiteen minuuttiin. Aloittelijan on hyvä aloittaa lyhyemmillä ajoilla ja kasvattaa asanan kestoa sen mukaan, miten keho niihin alkaa sopeutumaan. Pakottamatta milloinkaan kehoaan mihinkään sellaiseen, mikä sille ei sovi. Yinjoogaharjoitus voi kestää mitä tahansa vartin ja kolmen tunnin väliin. Harjoituksen pituudesta huolimatta on aina syytä aloittaa pysähtymisellä ja hengitykseen keskittymisellä. Tämä pysähtyminen (esim. selinmakuulla) laskee kierroksia ja virittää kehon sekä mielen yinharjoitukseen. Itse harjoituksen sisällön ratkaisee se, mitä harjoituksella haetaan – onko tarve jonkin erityisen kehonalueen avaamiselle (esim. lantio tai selkä) vai onko fokus tarkoitus siirtää koko kehon avaamiseen tai mielen kireyden poistamiseen. Vielä syvemmälle harjoituksen itsehoidollisissa metodeissa pääsee, kun tuo siihen mukaan perinteisen kiinalaisen lääketieteen oppeja. Tästä lisää jossain toisessa postauksessa – tai jossain workshopissa.

SAA JAKAA!